Terve! Kirjoitettiin vähän tänään ihmisistä, joita tunnettiin ja tunnetaan vieläkin.  Surullisia tarinoita poisheitetyistä elämistä. Outoa on se, outoa!

Hyvää viikonloppua toivovat Paha Vaatturi ja Velmu!

 

KUIN SATU

-------------

Iho kuin lumivalko
hiukset kuin edenpuu
seitsemän miehen pikkurouva
hellanväliin tukehtuu

Ei ole uskallusta
kaunis. niin sanotaan
mistä saisi rohkeutta
vaihtaa menneen tulevaan

(BRIDGE)
 Hän joka syyttää
 hän joka myöntää
 hän joka pyytää
 sinua anteeksi antamaan
 
 Se sinua lyö, se sisältä syö
 vaatii, tahtoo kaatumaan.

(CHORUS)
"Vain yhdellä sanalla,
 vain yhdellä lauseella
 peto luopuu sarvistaan
 Usko on kiitosta kauniinpaa
 ...en erota sanoja valheista."

Niin päätyi rouva maailmalle
uutta tutkimaan
niin päätyy rakkaus tallaajalle
miksi turhaa vaalimaan

Ei prinssiä, ei valtakuntaa
nainen hellii vahinkoaan
Joutsen itkee yksinään
rumaa ankanpoikastaan.

Jep jep.

Minä en kritisoi lukijoitani, enkä aliarvioi heidän älykkyyttä sarkasmin tahi ironian tiimoilta.

Kuuntelin juuri Tony Halmeen Kuningas Voittamaton kappaleen youtubesta (eli kotoa levyltä.) ((ei saa tykätä halmeesta))

 

Iski vanhat muistot mieleen Halmeesta. Kirjat omistan ja en ole liian selkärangaton sitä myöntämään. Pidin kirjoista paljon. Pidin Halmeesta paljon. Miksi?

Lukemani perusteella... Nykypäivänä jo kymmenen vuotta sitten Halmeen heittämät letkautukset olisivat olleet hienoja, jos ne olisivat tulleet rakastamani bändin Kotiteollisuuden Jouni Hynysen suusta. Mutta aika oli eri sillloin.

Ei ollut kotiteollisuutta. Häh?? Olihan, sanoo joku. Niin olikin.

Ei siitä enempää.

 

Minä tapasin Tony Halmeen asuinkaupunkini yhdessä baarissa. Tilanne jotakuinkin näin:

"Hei... onks toi Halme??"

"Vitun iso se on... onko se??"

"ON!!!"

 

Seuraavaksi ryntäsin suuren miehen luo joka pelasi biljardia.

"Mitä Toni", sanoin ääni väristen kättäni tarjoten.

"No terve. Bilistä vedetään muijan kera. Sulla on käsi ku luurangolla"

 

Se oli siinä.

 

Änkytin. Tony oli niin ISO äijä.

 

"Pelaatko?" kysyi Halme

(No en. En minä nyt pelaa bilistä Halmeen kanssa. En helvetissä.)

"Pelatkaa te pariskunta kun selkeästi reissussa olette. Et nimmaria pystyisi pistämään... mummoni 70v on suurin fanisi?"

"Tietysti. Kerro mummolle terveiset pikku-tonilta"

"Kerron"

 

Olin hiljaa ja katsoin. Tony pelasi bilistä...

Se oli isoin äijä siinä baarissa. On edelleenkin.

 

Lähdin pois. Ja olin iloinen. Minä pidin ja pidän edelleen Tonystä. Tapasin hänet, sain nimikirjoituksen ja terveiset mummolleni (joka itki vuolaasti Tonyn poismenon johdosta), ja olin tyytyväinen.

 

Harmi, että Tonylle kävi kuin kävi. Ilman mitään hasardisia puheita kukaan ei voi viedä sitä muistoa meiltä, jotka Tonyn ovat tavanneet.

Mielipiteet olivat Tonyllekin elämän suola. Tony jakoi oikeuttaan rankalla kädellä ja siitä suututtiin. Siitä ilkuttiin ja rähistiin. Mutta rajat on tehty rikottavaksi. Minulla ne ovat rikkoutuneet jo kauan sitten. Ei niitä tehnyt Tony... ei Hazard tai Hynynen.

Totuus on, että heistä kaksi potkii vielä, yksi, ehkä kovin on poissa.

 

Lepää rauhassa Tony "Viikinki" Christian Halme"

 

 

Kaarina Hazard.

Nappaa luutasi ja lennä takaisin kyöpelinvuorelle kirjoittelemaan pöytälaatikkoon.

Ei mulla muuta, aamu pilalla.

 

-Paha "katkeruus on kova sana" Vaatturi-

On tiistaista tai keskiviikosta, en muista, asti näkynyt kaapelissa erinäiset normaalisti "einäkyvät" kanavat. Mukaanlukien näkyvissä kanavissa Big Brother 24/7!!! Jee!!! Tiedän tiedän. Aivan paskaa, kuka sitä katsoo, jadda jadda. MINÄ KATSON, HYVÄ ESA A! (esaa voittaa)

Niin, on näkynyt kaksneljäseiska. Koukuttaa jo parin päivän tuijottelulla. On mukavaa katsoa kun ihmiset nukkuvat. Ihmiset tekevät aamupalaa. Ihmiset istuvat toimettomana pitkinpoikin ylivärikästä huusholliaan. On mukava katsoa kun ihmiset eivät siivoa, eivätkä tee juurikaan mitään kuin vasta pakon edessä... ellei, tiedossa ole VIINAA!!

Tämä saa hysterian ja hymyn suupieliin. Itselleni sekä asukeille, paitsi Esa A:lle (joka voittaa.) Esa vetää tyylilleen uskollisena ja puuhailee omiaan. "Hiipimällä voittoon", kuten eräs kusipää talossa taisi tuumaillakin. Sama se. Aito ihminen on Esa tai sitten helvetin hyvä näyttelijä, aivan sama, kummassakin tapauksessa on voittonsa ansainnut.

Ja joku kysyy, että kolahtiko BB vasta tiistaina tai keskiviikkona kaksneljäseiskan jälkeen? Kolahti. Katsoin kyllä jo alusta asti koosteita, mutta porukka on Esaa (ja poistettua Ninoa) lukuunottamatta ollut aika mitäänsanomatonta tyhjäpäätä, joten mielenkiinto on ollut vähäistä, mutta nyt... Nyt kun on voinut seurata ns. normaalia arkea talossa on mielenkiinto kasvanut. Hahmot, joita ei paljoa koosteissa sivuta ovat enemmänkin pääosassa normaalissa menossa. Alkoholin kanssa kyllä menoa riittää, mutta kun on "kuiva kausi" (päivä tai kaksi), on hermot kireällä ja uhkaillaan poislähdöllä (sillä lopullisellakin) ja ties millä. Paitsi Esa A, joka vetää hillittyä linjaansa yöt eli päivät! Hyvä ESA A, sinä marssit voittoon komeaan!!!!

Kaikki kaudet BB:tä seuranneena voin sanoa hyvällä omallatunnolla, että tämäkin kausi, joka vaikutti täydelliseltä fiaskolta on muuttumassa 24/7:n ja Esa A:n toimesta, aivan kelvolliseksi. Laskusuhdannehan näissä BB-kausissa on ollut. Ensimmäisen kauden Perttuhan oli vallan mainio tapaus ja aivan oikeutettu voittaja. Tällä kaudella olisi mahdollisuus ensimmäisen kauden loistoon voittajan suhteen.

Eihän Esaasta välttämättä lööppejä ulkomaailmassa saada. Ainakaan kännäysten tahi turhien blogien muodossa, kuten jotkut tyhjäpäät niin ovat kunnostautuneet julkisuushuuruissaan. Mutta... kuka tarvitsee uudesta BB-voittajasta tuollaista julkisuutta? Ketä kiinnostaa? Onhan meillä hennat ja antit ja nikot ja muut älykkyysosamäärältään kengänpohjaa lähentelevät ajatusten aurajoet. Eikö se riitä? Eikö?

 

"Paha "mensamuro voittoon" Vaatturi-

 

 

Aamujen aamuja!

 

The Authism- yhtye (ei mitään tekemistä linkkiin. toim. huom) on aloittanut toimintansa. Yhtye pitää sisällään perustamisen hetkillä (eilen) naisrumpalin, mieskitaristin ja laulajan, jos ja kun se löydetään! Basistilla ei liioin väliä.

Musiikkityyli lukeutuu raskaan rockin kautta metallin sävytteiseen punkkiin höystettynä klassisella groovella varustettuun raikkaaseen pop-jazziin. Emme kumarra tummameikkisille goottimöröille tai rastapäisille ituhipeille...

Me emme pidä kenestäkään.

Lisää uutisia bändin kotisivuilta, joita ei löydy mistään!

 

-Paha "The Authism- yhtyeen miespuolinen (perustajajäsen), sekä kitaristi (ja ehkä laulajakin, tai ei kumpaakaan)" Vaatturi-

 

Moro pitkästäaikaa!

En voi kirjoittaa paljon, ei ole kirjoitettavaa ja käsikin on huonossa hapessa.

Tsiigatkaa:

KLIKKAA TÄSTÄ

 

Ja sieltä "play" nappia! Ja ylhäältä "Outo Blogista" klikkaamalla näkee kaiken, kuvan sormesta muunmuassa!

 

Kaunista!

Hän on tullut ja jokaisella tulee!!

 

-Paha "puoli vuotta liikaa" Vaatturi-

Huomasin juuri, että Oudolla Elämällä alkaa ensikuussa neljäs vuosi. Herra Isä sentään (sanoisin jos uskovainen olisin.) Miten tämä aika on näin nopeasti luiskahtanut? Tuntuu, että vasta kirjoitin ensimmäisen vuodatukseni jääkiekon hurmoksessa (eli itku silmässä.)

 

Noh, on miten on. Tämä matka on kuljettu.

Ja matkalle mahtuu monta hyvää hetkeä, hyviä blogeja ja blogaajia. Mainitsen niistä vielä ennen synttäreitä. Ja synttäreille tulee vielä lupauskin, jonka tällä kertaa ajattelin pitää. Mutta siitä ei vielä sen enempää.

 

Kerrotaan välillä ja vaihteeksi hämähäkeistä.

Heimo (lasiodora parahybana) viettää kaiket päivänsä esillä nykyisin. Kiipeileekin kovasti kömpelöksi maassa eläväksi lajiksi. Eikä ole onneksi vielä itseään satuttanut. Safka ei maistu. Paastoaa nahanluontiaan varten. Matoja olen joskus tarjonnut, mutta otus suostuu ainoastaan tappamaan eväänsä ja heittämään sen kylmästi pois. Mahtava luonne!

 

Hämy (grammostola rosea), tuo Wanha Hieno Herra on edelleen oma itsensä. Ei paljoa välitä häirinnästä, syö hyvin, ottaen huomioon ikänsä ja sukupuolensa. Askel on hieman hutera, mutta menoa ei tunnu haittaavan. Monet ovat käyneet herraa ihailemassa ja kauhistelemassa; "Onpa se pelottava. Pureeko se. Onko se myrkyllinen. Kuoleeko sen puremaan. Saako sitä silittää." Jne.

Peruskauraa. Vastailen mielelläni kyllä edelleen kysymyksiin, sillä itse heitän samoja kysymyksiä esim. käärmeistä, kissoista ja koiristakin. Ehämminä tiijä.

 

Se hämiksistä ja kissoista ja koiristakin.

Niin. Blogin päivät pitenevät. Iltaehtoo saapuu ja Vaatturi on hyvin väsynyt. Ei pelkästään ikävän YUP:n (jonka takia koko Outo Elämä ja allekirjoittanut ovat nimensä saaneet) uutisen johdosta. Tämän blogin piti alunperin olla pelkkä kokeilu jotain trendikästä. Noh, trendikästähän Oudosta Elämästä ei ole saanut koskaan ja hyvä niin. Ehkei se olisi koskaan trendillään tähän päivään päässyt. Outo Elämä on ollut monasti omien ongelmieni kaatopaikka. Useat kommentoijat (mm. Polgara, Hurina, Unikissa (ja Tii(j)alle vielä erityiskiitos pitkään palvelleesta sivupohjasta, ihq on), Koheltaja, Liljan Puuliiteri, Duussi, Å. Maija Mallikortti, Mielinen ja kaikki ne muut joita en vielä tähän listaa) ovat Pahista mäessä auttaneet kommenteillaan ja hyvillä vinkeillään.

Kiitos siitä teille! Kiitos myös mainioista blogeistanne, joita olen päivittäin (niitä jotka vielä ovat olemassa ilman salasanaa prkl:n petturit ;) ) seurannut ja kirjoituksianne pohtinut. En ole ollut hyvä kommentoija. Muutamalle "vakkarille" olen joskus käynyt sanasen sanomassa. Yleensä täysin turhaa lässytystä, jostain virkkeestä jolla ei ole itse pääasian kanssa ollut mitään tekemistä. Mutta tuo virke on kuitenkin ollut sen verran arvokas, että kommentointiin asti olen päässyt.

 

--Varsinainen nillitys lopusta ja sen alusta päättyy tähän. Mutta uusi päivitysnillitys alkaa tästä-

 

Vielä lisään tähän (editointia) muuan ystävät, jotka tietänevät itsensä näistä nimimerkeistä.

Keke, sinä kovan onnen koikkalainen. Wanha ystävä. yksi Parhaista, vuosien takaa. Kiitos matkan taittamisesta kanssani.

Steve, sinä kitaravirtuoosi maailmalla, yksi parhaista, niistä kahdesta. Pidä lippu korkealla sinivalkoisin värein!

Vartti, vähemmän tekemisissä viimeaikoina kanssani, mutta uskollinen ystävä kautta aikain. Kiitosta käteni "kursimisesta". Eivät arvauskeskuksessa pystyneet samaan!

Kolli, syön teidän suklaakakut. Juon kahvitkin päälle. Hieno kaiffari!

Tapio, meikkimikko, Sharrowe, hieno rumpukaveri ja ystävä sydämellinen!

Ninna, kertaakaan kommeintoimatta blogiini. Hieno ihminen, hurjapää, nainen johon ei kyllästy. "Peggy" :)

Velmu, ihminen, jonka takia jaksan elää. Kuunnelkaa Jarkko Martikaisen Rakkaus, se levy siis. Kertonee kaiken!

Emma, siskotyttö kaukana, mutta silti lähellä. Onneksi on Skype, ja Mese ja Kita ja Lovex! (mutta arikoivusta ei tartteis olla missään)

Emmalle <3

 

Ja loppuun vielä pari nimeä;

Angelinaq (lividum ja goliath), Arska aka. Laari aka. Vipera aka. HraKyy, aka (laitanimitähän, mä olen porista ja tampereelta ja savosta, vaikka asun ka****ssä). Salla (seuraavan kerran ei tähän osoitteeseen) tahtoo siivet,  Ville (tissist, daisarit, paskaa, kusta ja huonoa "vitun läppää" muotiblogi). Jäikös joku vielä? Satujatar (paljon juttua tyhjästä) :D

Anteeksi tästä! ;)

Uskokaa pois, kanssablogistajat. Teistä on ollut ja tulee olemaan uskomaton ilo ja apu elämääni jatkossakin! Jatkakaa samaan malliin!

 

Pyyntöni pieni; Jättäkää puumerkkinne kommenttilootaan vielä, jos sen verran jaksatte! Kaikki siis, kenet mainitsin. Kommentin saa jättää mainitsemattomatkin henkilöt ;)

Tack!

 

Pitäkää hyvää elämää!

 

-Paha "kunhan kuluu tuhat vuotta, jälleen hänet muistetaan" Vaatturi-

YUP teki sitten inhan uudenvuoden lupauksen. Voi perse sentään, että on ottanut päähän jo tovin. Eikä helpota vieläkään. Niin, tästä siis kyse:

 

Suora lainaus YUP:n kotisivuilta:

Hyvät kuulijat!

YUP vietti kiireisen vuoden 2008. Alkuvuosi kului "Vapauden kaupungit" -levyä valmistellen. Yhtye keikkaili aktiivisesti kesän, syksyn ja alkutalven aina itsenäisyyspäivään asti. Tyytyväisenä vuoden saldoon yhtye on kuitenkin päättänyt jäädä tauolle, jonka kestoa ei ole määritelty. On mahdollista että yhtye aktivoituu levytysten tai esiintymisten merkeissä taas joskus, jos siltä tuntuu.

Kaikilla yhtyeen jäsenillä on ollut jo pitkään YUP:n lisäksi muitakin aktiviteetteja musiikkiin ja muuhunkin ajankäyttöön liityen ja nyt on sopiva aika keskittyä niihin. Näistä aktiviteeteista ei kuitenkaan erikseen näillä sivuilla aina informoida. Tämä sivusto jatkaa olemassaoloaan, mutta esim. "Läpiä päähän" -palstaa ei enää päivitetä. Yhtyeen jäsenten esittelyjen yhteyteen tulee mahdollisesti linkkejä koskien muita projekteja ja joitakin päivityksiä on tulossa jo lähiaikoina "Aäntä ja kuvaa" -osioon sekä kuvagalleriaan.

YUP:n puolesta hyvää jatkoa kaikille toivottaen,

Verkkoherra Jarkko Säkkinen

 

Kismittään vietävästi! Toivottavasti eivät lopullisesti ole instrumentteja nurkkaan viskoneet. Onneksi Hra Martikainen ilmeisesti jatkaa sooloiluaan.

 

-Paha Vaatturi-

Hyvää uuttavuotta!

-Pahis, Heimo, Hämy ja Pinkku-

Huoh. Kipeänä pari päivää. Ja muutenkin on ollut yhtä hullunmyllyä viimeajat. Töitä, tai röitä, kuten sanotaan, olisi tarjolla noin sadan kilometrin päässä, sekä useamman sadan, toisaalla. Molemmat kiinnostavat, täysin erilaisten toimenkuviensa takia, mutta päätös on enemmän kuin vaikeaa.
Toisaalta minulla olisi mahdollisuuksia myös täällä, mutta kuten sanoin, päättää en vielä osaa. Tai kykene.

Paljon on tapahtunut ja tiedän jossain syvällä sisimmässäni, että paljon tulee tapahtumaan. Ja täytyy tapahtua, jotta asiat menisivät oikeille raiteilleen. Ei sillä, etteikö ne nyt ihan ok olisivat, mutta kuitenkin. Tuntuu, että jotain puuttuu tai jokin on jotenkin "vinossa."
Se mitä tässä yritän sanoa on epäselvää itsellenikin ja päivä päivältä koko suuri ajatus tuntuu hajoavan ja joudun jälleen ensimmäiseen ruutuun aloittaen kaiken alusta.

On ollut niin paljon suunnitelmia, ajatuksia, mietteitä ja toiveitakin. Suurin osa näistä on edelleen toteutettavissa (osa toteutettu) ja aionkin kyllä niistä tärkeimmät jäljellä olevat toteuttaa. Se kuinka sen teen on eri asia. Mutta kuten jo sanoin. Asiat eivät ole huonosti. Päinvastoin. Ei näinä (keksittynä??) "laman" aikoina työtkään ole kirkossa kuulutettu.
Ja taas ajatus katkeaa. En oikeastaan tiedä, mitä minä tätä tänne kirjoitan. Ehkä siksi, että joku lukee sen. Tiedä häntä.

Kävin tänään "pomon tapaisen" hepun kanssa edustamassa. Autokyydillä muutaman kilometrin päähän ja homma selvä. Sain jouluviinejäkin matkaan. Tuo miekkonen on tehnyt niin paljon eteeni. Enkä puhu pelkästä materiasta ja mammonasta. Ystävä on hän. Hyvä sellainen.
Ja ystäviä joihin luotetaan ei ole koskaan liikaa.

-Paha "yhtenä iltana paljon jos viiniä jois" Vaatturi-

Ja niin tuntuu tulevan. Aivan käsittämätön myrsky. Pariin otteeseen olen tänään joutunut ihmisten ilmoille poistumaan ja täytyy sanoa, että karmeaa on ollut. Pidemmiltä kävelymatkoilta olen onneksi välttynyt, mutta autollakaan tuolla ei mieluusti liiku. Lunta tulee vaakatasossa ja välillä on sellaisia tornadoja ympärillä, että oikein hirvittää. Tähän vielä lisätään kesärenkaat ja kylmä kyyti on tosiasia!

Tuuli on niin kova, että välillä tuntuu kuin koko talon katto repeytyisi irti. Olohuoneen ikkunat heiluvat senttikaupalla ja ohutta lumipölyä tunkee väliovien sisään pienemmistä raoista. Kyllä onkin ollut talvea taas ikävä!
Olen hautonut ajatusta muutosta talveksi johonkin lämpimään. Tulisi sitten kesäksi kotosuomeen ja lähtisi taas syksyn koittaessa helvataan. Ei pahempi ajatus todellakaan. Mutta tuskinpa täältä mihinkään pääsee. Täytyy vain tyytyä kohtaloonsa ja hammasta purren nostaa kaulukset pystyyn ja tarpoa arktiseen hysteriaan.

Näin. Ei ollut taas muuta asiaa kuin nillittää.
Hei hei ja hyvät yöt!

-Paha "...hyytyköön maa" Vaatturi-

Terve vaihteeks.
On taas ollut hässäkkää eikä ole joutanut jorisemaan turhuuksia. Mutta nyt jorisen hetken.

Käsi on kamalassa kunnossa. Se kuvattiin ja väitettiin, että mitään hätää ei ole. Noh, en tiedä, mutta keskisormeni ei taivu mihinkään ja rystynen tuntuu olevan puoli senttiä sivussa. Ei mitään hätää siis. Hiemankaan jos sormea taivuttaa kipu on niin kova, että vedet valuu silmistä. Voi prkl ja stna!
Rystysessä ei ole mitään tuntoa ihon pinnasta. Saa rauhassa, vaikka neulalla tökkiä ja repostella. Ei siis mitään hätää!
Muut sormet toimivat sen verran, että kirjoittaa koneella pystyy ja vähän jopa kitaraa rämpytellä kun teippaa plektran sormiin kiinni ;)
Pleikalla pelaaminen on kivuliasta, mutta urheasti kiekossa häviän jokaiselle! (ja sanokaa hulluksi, mutta olen vääntänyt punttitreeniä hampaat irvessä. välillä koskee hanskaan niin, että meinaa kiekko lentää, mutta hyvin on taas lähtenyt haba kasvuun. mömmöt vielä täytyy hommata... juu)

No se siitä. Olisi muutto edessä (sekin vielä.) Minä niin rakastan muuttamista ja tavaroiden pakkailua ja kantamista ja äheltämistä. Odotan innoissani, miten käteni reagoi pesukoneiden kantamiseen. Onneksi ei tarvitse sentään mihinkään kerrostaloon muuttaa. Se olisi inhaa. Sadasviideskymmenesyhdeksäs kerros ja ei hissiä. Kanna poika, kanna!
Jälleen tulee StarTrek-laitetta ikävä. Kuinka hienoa olisi lykätä siihen "siirtäjään" tavarat ja painaa nappia. Viuh! Tavarat siirtyisivät uuteen asuntoon sillä sekunnilla! Noh, ei ole StarTrek-laitetta. On vain pihassa, kesärenkaillaan jököttävä tilaihme! Veikkaan noin sataaseitseemääkymmentäkuutta ajokertaa uudelle asunnolle... Pesukoneen voin kantaa reppuselässä. Eihän tästä ole matkaa kuin vajaa 7 kilometriä. Aamujumppa Pahikselle. ;)

Mutta... Eipä vaivuta synkkyyteen. Hankin Vesa-Matti Loirin Kasari levyn ja levy on mainio! YUP-vöyhöttäjänä hymyilyttää kovasti Loiron tulkitsema Meitä odotellaan mullan alla (ja kyllä se nimi oli levyn kannessa aivan oikein.) Vesku yllättää suhteellisen mustalla ja hurtilla huumorilla trilogiansa viimeisellä levyllä. Kiekolta saa etsiä heikkoa lenkkiä. Itse en vielä ole löytänyt. Täytyy nyt kuunnella levy ensin, vaikka satakaksikymmentäviisi kertaa.
Suosittelen! ****½

Ja nyt suosittelen itselleni seuraavaa:
Hyppääpä kuteisiin, laita Vesku Ploiri -levy taskuun ja loiki autoon. Levy soimaan ja arktiseen ilmastoon hoitelemaan pakollisia perjantai-juttuja. Ja lauleskele samalla:
"Sinä saatanan kone, älä hyydy..."

-Paha "hyvää työtä, jesse myötä" Vaatturi-

Niin. Lisäilin Outoon KuvaBlogiin parit kuvat kädestäni, joka koki viikonlopun aikana hieman kovia. Eipähän tarvitse tiskata!

Sattui juuri hollilleen kun aikojen jälkeen jaksoin kiinnostua musiikin vääntämisestä. Nyt on telakalla kitarointikin. Semmottis...

Erityiskiitos parille ystävälle ensiavusta ja "ensiavusta". Tietänette piston syömmessänne! :)

-Paha "iso käsi pahikselle" Vaatturi-

Uusi "biisi". SuomiFilmin hengessä, hummanihei ja rillumarei -meiningissä mennään. Saa nähdä, koska saadaan audiovisuaalista versiointia kehiin. Pian, ehkä... ehdoton ehkä.


"YKSIN YHDESSÄ aka. Ruikutusta elämän raunioilla"

A-OSA

Am
Jospa tietäisit sen,
kuinka onnellinen
C            D    E
ihminen näin olla voisi

Kahleet ruosteiset,
silloin katkaiset,
miksi onnen mulle soisit?

CHORUS
Am             C
Olen kiertänyt maan,
      E       Am
yksin kauttaaltaan,
        D    G     Am
vaan enää en yksin jaksa

Am             C
Loppuu matkani tää,
      E     Am
yksin jään pimeään,
    F       G     Am
ei velkaani kukaan maksa.

B-OSA (soinnut samat kuin a-osassa)

Sanat kauneimmat nuo,
mulle lohtuni tuo,
äiti poikansa matkaan laittoi.

Kylmä yksinäisyys,
kolkko tummuva syys,
viimein selkärangan taittoi.

Mitä ihmettä? Vesku Loiri versioi tulevalla Kasari levyllään YUP-yhtyettä. Biisi on "Meitä odotetaan mullan alla".  Vesku Vesku! Itse olen kuullut kappaleesta "Meitä odotellaan mullan alla".

Samapa tuo minulle. Pieni virhe. Levy on pakkohankinta tai, ehkä vain tuo yksi kipale netistä ostettuna. Veskuhan kunnostautui jo edellisellä levyllä versioimaan varsin outoa valintaa, CMX:ää, joka on myös allekirjoittaneelle varsin rakas yhtye. YUP tosin on vielä oudompi valinta ja biisikään ei välttämättä heti tulisi mieleen, jos akustista lähestymistapaa ajatellaan. Innolla odotan. Eihän Loiron aikaisemmatkaan versioinnit aivan metsään ole menneet.

Odottelemisiin!

-Paha "kun tänään lähdin" Vaatturi-

Iltoja!
Aloitin uuden mopiilikuvaplokin eli Outo KuvaBlogi.
Lisää infoa paikan päällä.

-Paha "jiäkiekkoo" Vaatturi-

Nörtti on ollut jälleen aktiivinen. Tai ei ehkä kuitenkaan aikaisempiin Ubuntun versioihin nähden, jotka on täytynyt laittaa koneelle ruksuttamaan jo kolmannen alphan kohdalla. Nyt jaksoin kuudenteen. Eli asentelin puhtaalta pöydältä läppärillä, joka toimii kehitysversioiden koealustana, Ubuntun 8.10, eli "Intrepid Ibex" Alpha 6 version. Ensikuussahan siis on valmiin järjestelmän julkaisu.

Kivuttomasti meni. Läppärin omaa broadcomin wlania en jaksanut (vieläkään) ruveta selvittämään, koska kotoa löytyy A-linkin usb wlan-adapteri, joka on toiminut joka distrossa heittämällä. Yllätyksekseni 3D-silmäkarkit olivat oletuksena päällä. Siis toiminnassa aivan. Eli säätöä helpotti tuo kovin, sillä itse tykkään silmäkarkeista! Täytyyhän työpöydän näyttää siltä kuin ohjaisi Babylon 5 avaruusasemaa! :)

Mutta rapoa ongelmista ja onnistumisista pidemmän käytön jälkeen. Tässä muutama kuva vaiheista.

-Paha Vaatturi-

Ollut kiireitä. Viikon loma... hunningolla. Nyt taas töitä. Mutta arjessa tapahtui taas mukavia. Heimo (lasiodora parahybana) oli pitkään ollut luolassaan piilossa. Oli jopa niin kauan, että hieman huolestuin ja hätistelinkin otusta. Elossa oli, joten annoin olla kaverin rauhassa. Nyt pari aamua sitten yllätyin positiivisesti. Heimo oli piileskellyt luolassaan nahanluonnin takia. Vanha nahka näkyi luolan nurkassa ja itse otus venytteli uudessa hienossa takissaa vieressä.

Odoteltiin vielä pari päivää, että ötökkä uskaltautui näytille. Tässä pari kuvaa. Kuvista ei saa kunnon suhdetta kuinka helvatasti hämis kasvoi! Sehän alkaa näyttää jo tarantulalta!