Meinasin ensin, että jätän tämän tulevan kirjoitukseni myöhemmäksi, mutta kun en unta saa, eikä parempaakaan tekemistä ole niin naputellaan sitten hieman.

Niin, mahdollinen elämänmuutos olisi tiedossa. Muuttona toiselle paikkakunnalle siis. Varmaahan tämä ei vielä ole... itse asiassa hyvinkin epävarmaa jos tarkemmin ajatellaan, mutta olen jo pyöritellyt asian mielessäni siltä varalta jos muutto kolahtaakin kohdalleni. Olen jo jonkun aikaa tehnyt hommia koneella netin kautta kotoa käsin, mutta nyt näyttäisi siltä, että töitä olisi enemmän ja paremmalla palkallakin, mutta tämä vaatisi muuton firman paikkakunnalle. Kuulostaa hyvältä sanoo hän! Varmuuden asiasta saan ensikuun puolenvälin jälkeen. En malta odottaa.

Aikaisemmin olenkin maininnut vihaavani muuttoa, mutta tässä asiassa tunnelma on toisenlainen. Jos saan tuon paikan, tiedän että rahatilanteeni pyörähtää ympäri ja siinä ei enää paljon muuttovitutukset paina! Ja työ olisi vielä vakituinen. Voisi alkaa rauhassa katselemaan kunnon isoa asuntoa. No se haaveiluista, odottellaanhan vielä. On jännää miten sitä samaan aikaan on intoa täynnä, mutta toinen puoli "minästä" on silti hieman peloissaan ja surullinen jos kaikki vanha ja turvallinen täytyy jättää taakseen. Maisemanvaihdos kyllä kuulostaa kaikinpuolin hyvältä. Eli plussia on enemmän kun miinuksia. Siltä pohjalta lähdetään. Niin, ja alustavissa keskusteluissa lupauduin jo muuttoon jos vaan paikka minulle lohkeaa.

Olenkin asunut jo niin monta vuotta samassa majassa, että ihan kiva täältä olisi päästä vähän isompiin ympyröihin. Kuten jo sanoinkin maisemanvaihdos kiinnostaa ihan jo senkin vuoksi, että voi nollata tilanteen. Minulla on ollut jo monta vuotta tietynlainen viha-rakkaus- suhde kotikaupunkiini ja tällä erää näyttää siltä, että tuo viha puoli menee ohitse. Sitäpaitsi työtilanne täällä on aivan hirvittävä. Alani työpaikkoja on todella nihkeästi. Oikeastaan työpaikkoja yleensäkin on todella huonosti. Jotain jäätelönmyyjää tai mansikanpoimijaa lukuunottamatta (näitä työläisiä millään tavoin väheksymättä)

Ja onhan se mukavaa välillä päästä ihan oikealle työpaikalle, oikean työpöydän ääreen, oikealle tuolille istumaan ja tekemään työtä. Nämä kotihommat ovat oikein mukavia, mutta usein tulee tehtyä kaikkea muuta kun niitä hommia ja sitten joutuu viikon puskemaan hätäpäissään yötäpäivää rästihommia alta pois. No viimeaikoina olen jo hiukan oppinut ja pyrkinyt tekemään joka päivä hieman, vaikkakin vielä nykyäänkin jää aina vastenmielisimmät hommat loppukuulle. Toivottavasti kuukauden parin päästä Vaatturi nousee aamuisin puoli kahdeksalta autoonsa ja karauttaa työpaikalle vääntämään hommaa ja lähtee kiltisti iltapäivällä pois tiedostaen, että koko loppuilta on vapaa-aikaa! Ihanata olisi se! (ihana. sana jota miehen ei sovi edelleenkään käyttää ellei ole homo. outoja ovat ihmiset, ihanat ihmiset)

Pitäkää peukut ja varpaat ja kaikki muutkin paikat pystyssä puolestani työpaikan suhteen. Ei minua kukaan jää tänne Arjalaiseen ********** kaipaamaan!

-Paha "Arjalainen *******, kadotettu paratiisi" Vaatturi-