Minua on yritetty jälleen viedä kuin pässiä narussa. Olen lähtenyt leikkiin toki mukaan, mutta vain siihen asti kuin itse olen halunnut. Teki mieli vielä kerran nähdä tahdotaanko minusta mitään muuta kuin maallista hyötyä. Olen tullut siihen tulokseen, että ei ilmeisesti tahdota. Noh, kuten sanoin, en onneksi ole ensi kertaa pappia kyydissä, joten tiesin kyllä mitä tuleman pitää. En vain odottanut kaiken tapahtuvan näin varhaisessa vaiheessa.

Hieman ihmetyttää tiettyjen ihmisten röyhkeys ja usko oman hyödyntavoittelunsa pitävyyteen. Eivätkö he tajua miten läpinäkyvää tuo touhu on? Melkein käy sääliksi... siis kävisi jos olisin Hyvä Vaatturi. ;)
On varmasti monen mielestä sairasta, että voin tuntea jotain mielihyvää siitä kun saa hieman näpäyttää tällaisille onnenonkijoille, mutta mihin sitä tiikeri raidoistaan pääsee. En minä kostonhimoinen ole, korkeintaan oikeudenmukainen. Jos kerta leikkiin ryhtyy, niin täytyy olla valmis vastaanottamaan seuraukset. Näpit voi palaa, sano!

No niin. Rajansa kaikella. Tämä selvä. Ei enempää.

Olisi virallinen roikalehtimispäivä ja juhlahumua ilmassa. Ihmiset soittelevat hätäpäissään, mitä kukakin on suunnitellut iltaa varten. Minä kuuntelen. Nyökyttelen ja muistan, ettei nyökyttely välity kännykän kautta. Hymähtelen ja myöntelen. En kuitenkaan lupaa mitään, koska en tiedä vielä itsekään mitä aion. Ulkona on kylmä, sisällä mukavan lämmin. Punkku maistuisi hyvässä seurassa, bisse vähän kehnommassa ja kirkkaita voi juoda oman valloittavan persoonansa kera. Valitse nyt tästä. Huh, taidan ottaa ihan pienet mietintäunet ja katsoa maailmaa sen jälkeen uudelleen. The spirits are restless...kuten ystäväni tapasi sanoa.

-Paha "kaikki on selvää" Vaatturi-