Nyt kun on ollut muutaman päivän tekemättä mitään (pakollista duunia), niin alkaa tuntua, ettei tässä enää oikeasti jaksakaan mitään. Koko ajan väsyttää ja on vain niin mukavaa makoilla, katsella telkkua, syödä jotain hyvää, makoilla ja katsella telkkua. Tänäänkin heräsin normaaliin tapaani jo hyvissä ajoin aamusta, mutta muistin välittömästi, että eihän minun oikeasti tarvitse vielä nousta. Pistin pitkäkseni South Parkia katsellen ja tässä ollaan. Heräilin juuri äsken. Hiemanko omatunto soimaa, vaikka syytä ei olekaan. Kai tässä lepohetkiä on itsekullekin suotu.

Mitä enemmän nukkuu, sitä enemmän väsyttää. Tämän todistin ainakin. Tosin saattaa tähän vireystasoon vaikuttaa myös se, että en ole juurikaan ulkoillut. Voisi edes ikkunaa hieman raottaa, jotta luolastoni ilma vähän vaihtuisi. Mutta kun on niin mukavaa vain makoilla, syödä, katsella telkkua ja vähän makoilla. Niin, taisinkin tuon jo mainita, mutta menkööt. No tämä laiskottelu loppuu perjantaina tai viimeistään alkuviikosta Poriin lähdön merkeissä. Hyvä niin. Tähänhän voisi jopa tottua ja se olisi perin turmiollista. Ainakin itseni luontoiselle ihmiselle. Eihän siinä mitään jos rahaa tulvisi ovista ja ikkunoista nukkumalla ja makoilemalla, mutta niin ei ainakaan minun kohdallani valitettavasti satu olemaan. joten arki kyllä tietyllä tavalla saa mielen virkoamaan etujensa merkeissä. Onhan sitä joskus mukava herkutella mielikuvilla työttömän resuisen taiteilijan boheemista elämästä viinilasi aamusta iltaan kädessä (ja onhan minulla toki runopoikavillakangastakkikin), mutta se rahattomuus ei nappaa minua sitten yhtään. Sen verran olen kuitenkin tiettyihin elämän pieniin ihanuuksiin (joita ei ilman rahaa olisi) tottunut, että baskeripääboheemia minusta ei tule. Hipit pysykööt lestissään, niin teen minäkin.

Ennen kuin tämä menee hipeistä ja taiteilijaretkuista riehumiseksi, lopetan jorinani tähän. Täytyisi taas käydä parilla virastotalolla (tämä on sitä ihanuutta mitä housut jalassa voi tehdä), mutta sen aika olkoot loppuviikosta, sillä nyt minä voisin hieman syödä jotain, katsella telkkua ja vähän makoilla laiskana.

LISÄYS klo 17:26

Olen odottanut Sopranos boksieni saapumista kuukausitolkulla ja muutama päivä sitten kärsivällisyyteni loppui. Soitin nettitilauksestani tulikivenkatkuisen puhelun ja peruin kaiken tilaamani. Saavuin juuri ystäväni kanssa kauppareissulta ja iloiseksi yllätyksekseni kyseiseen tavarataloon oli saapunut mafiaperheen dvd-bokseja. Jopa se ensimmäinen kausi, jota niin olen hamunnut. Arvatkaa vaan joutuuko tuijottamaan idioottilaatikkoa silmänpaineet suhisten!

-Paha "jos sohva voisi kasvaa selkääni kiinni" Vaatturi-