Huomasin juuri, että Oudolla Elämällä alkaa ensikuussa neljäs vuosi. Herra Isä sentään (sanoisin jos uskovainen olisin.) Miten tämä aika on näin nopeasti luiskahtanut? Tuntuu, että vasta kirjoitin ensimmäisen vuodatukseni jääkiekon hurmoksessa (eli itku silmässä.)

 

Noh, on miten on. Tämä matka on kuljettu.

Ja matkalle mahtuu monta hyvää hetkeä, hyviä blogeja ja blogaajia. Mainitsen niistä vielä ennen synttäreitä. Ja synttäreille tulee vielä lupauskin, jonka tällä kertaa ajattelin pitää. Mutta siitä ei vielä sen enempää.

 

Kerrotaan välillä ja vaihteeksi hämähäkeistä.

Heimo (lasiodora parahybana) viettää kaiket päivänsä esillä nykyisin. Kiipeileekin kovasti kömpelöksi maassa eläväksi lajiksi. Eikä ole onneksi vielä itseään satuttanut. Safka ei maistu. Paastoaa nahanluontiaan varten. Matoja olen joskus tarjonnut, mutta otus suostuu ainoastaan tappamaan eväänsä ja heittämään sen kylmästi pois. Mahtava luonne!

 

Hämy (grammostola rosea), tuo Wanha Hieno Herra on edelleen oma itsensä. Ei paljoa välitä häirinnästä, syö hyvin, ottaen huomioon ikänsä ja sukupuolensa. Askel on hieman hutera, mutta menoa ei tunnu haittaavan. Monet ovat käyneet herraa ihailemassa ja kauhistelemassa; "Onpa se pelottava. Pureeko se. Onko se myrkyllinen. Kuoleeko sen puremaan. Saako sitä silittää." Jne.

Peruskauraa. Vastailen mielelläni kyllä edelleen kysymyksiin, sillä itse heitän samoja kysymyksiä esim. käärmeistä, kissoista ja koiristakin. Ehämminä tiijä.

 

Se hämiksistä ja kissoista ja koiristakin.

Niin. Blogin päivät pitenevät. Iltaehtoo saapuu ja Vaatturi on hyvin väsynyt. Ei pelkästään ikävän YUP:n (jonka takia koko Outo Elämä ja allekirjoittanut ovat nimensä saaneet) uutisen johdosta. Tämän blogin piti alunperin olla pelkkä kokeilu jotain trendikästä. Noh, trendikästähän Oudosta Elämästä ei ole saanut koskaan ja hyvä niin. Ehkei se olisi koskaan trendillään tähän päivään päässyt. Outo Elämä on ollut monasti omien ongelmieni kaatopaikka. Useat kommentoijat (mm. Polgara, Hurina, Unikissa (ja Tii(j)alle vielä erityiskiitos pitkään palvelleesta sivupohjasta, ihq on), Koheltaja, Liljan Puuliiteri, Duussi, Å. Maija Mallikortti, Mielinen ja kaikki ne muut joita en vielä tähän listaa) ovat Pahista mäessä auttaneet kommenteillaan ja hyvillä vinkeillään.

Kiitos siitä teille! Kiitos myös mainioista blogeistanne, joita olen päivittäin (niitä jotka vielä ovat olemassa ilman salasanaa prkl:n petturit ;) ) seurannut ja kirjoituksianne pohtinut. En ole ollut hyvä kommentoija. Muutamalle "vakkarille" olen joskus käynyt sanasen sanomassa. Yleensä täysin turhaa lässytystä, jostain virkkeestä jolla ei ole itse pääasian kanssa ollut mitään tekemistä. Mutta tuo virke on kuitenkin ollut sen verran arvokas, että kommentointiin asti olen päässyt.

 

--Varsinainen nillitys lopusta ja sen alusta päättyy tähän. Mutta uusi päivitysnillitys alkaa tästä-

 

Vielä lisään tähän (editointia) muuan ystävät, jotka tietänevät itsensä näistä nimimerkeistä.

Keke, sinä kovan onnen koikkalainen. Wanha ystävä. yksi Parhaista, vuosien takaa. Kiitos matkan taittamisesta kanssani.

Steve, sinä kitaravirtuoosi maailmalla, yksi parhaista, niistä kahdesta. Pidä lippu korkealla sinivalkoisin värein!

Vartti, vähemmän tekemisissä viimeaikoina kanssani, mutta uskollinen ystävä kautta aikain. Kiitosta käteni "kursimisesta". Eivät arvauskeskuksessa pystyneet samaan!

Kolli, syön teidän suklaakakut. Juon kahvitkin päälle. Hieno kaiffari!

Tapio, meikkimikko, Sharrowe, hieno rumpukaveri ja ystävä sydämellinen!

Ninna, kertaakaan kommeintoimatta blogiini. Hieno ihminen, hurjapää, nainen johon ei kyllästy. "Peggy" :)

Velmu, ihminen, jonka takia jaksan elää. Kuunnelkaa Jarkko Martikaisen Rakkaus, se levy siis. Kertonee kaiken!

Emma, siskotyttö kaukana, mutta silti lähellä. Onneksi on Skype, ja Mese ja Kita ja Lovex! (mutta arikoivusta ei tartteis olla missään)

Emmalle <3

 

Ja loppuun vielä pari nimeä;

Angelinaq (lividum ja goliath), Arska aka. Laari aka. Vipera aka. HraKyy, aka (laitanimitähän, mä olen porista ja tampereelta ja savosta, vaikka asun ka****ssä). Salla (seuraavan kerran ei tähän osoitteeseen) tahtoo siivet,  Ville (tissist, daisarit, paskaa, kusta ja huonoa "vitun läppää" muotiblogi). Jäikös joku vielä? Satujatar (paljon juttua tyhjästä) :D

Anteeksi tästä! ;)

Uskokaa pois, kanssablogistajat. Teistä on ollut ja tulee olemaan uskomaton ilo ja apu elämääni jatkossakin! Jatkakaa samaan malliin!

 

Pyyntöni pieni; Jättäkää puumerkkinne kommenttilootaan vielä, jos sen verran jaksatte! Kaikki siis, kenet mainitsin. Kommentin saa jättää mainitsemattomatkin henkilöt ;)

Tack!

 

Pitäkää hyvää elämää!

 

-Paha "kunhan kuluu tuhat vuotta, jälleen hänet muistetaan" Vaatturi-