Tervehdys pitkästä aikaa!

Eipä ole ollut asiaa aikoihin, Nyt kun menee huonosti niin joutaa blogiakin kirjoittamaan. Tuntuu, että elo potkii päähän joka suunnalta. Miksi sitä ihminen on luovimmillaan silloin kun joku painaa mieltä? Tekstiä (tekstejä, runoja jne) tulisi vaikka yöt ja päivät. No se on hyvä asia jos jotain hyvää täytyy tästä fiiliksestä ja tilanteesta hakea. Muuta hyvää tässä elämässä ei juurikaan ole. No on on, mutta ei JUURI nyt! Siis ihan nyt kun luet tämän: TÄMÄN sanan!

 

Jaa, että muutako ei kuulu? No kuuluu kuuluu.

Hämähäkkiuutisia vuf vuf:

Molemmat loivat nahkansa viikon sisään. Onnistui takin vaihto hyvin, sekä Heimolla, että Sallylla. Ei muuta.

 

Ja takaisin studioon. Tämä talo on tyhjempi nyt, soi päässä. Taustalla pauhaa SIG ja Sadan vuoden yksinäisyys. Eikö mies ole säälittävä kun se nillittää sieluntuskaansa? Minun mielestä on. Onneksi itse en nillitä, enkä ryve itsesäälissä. En ikinä. Laittaisikohan sitä soimaan seuraavaksi Vuosisadan rakkaustarinan vai kenties jotain Juicen klassikkoja? Ehkä tyydyn Amorphikseen ja menneiden muisteluun!

 

Näin täällä! Hyvää ja iloista lauanta-iltaa kaikille!

-Paha "luvassa epävakaata elon suunnalta" Vaatturi-