Jälleen perjantai. Viikko vierähtänyt niin nopeasti, että hirvittää. Täytyi aamusta oikein tarkistaa kalenterista, että onhan varmasti perjantai, kun järki hankasi vastaan tuossakin asiassa. Sisäinen perjantaimuistutukseni on kadonnut jo kauan aikaa sitten. Että mikä perjantaimuistutus? No vuosikausia minulla oli aina perjantaiaamuna herätessä sellainen kutina sisuksissa, että tänään pääsee nollaamaan viikon tapahtumat. Eli tiesi, että illasta oli tiedossa rankkaa roikalehtimista baariloissa. Perjantaimuistutus siis.

Eipä ole kyllä ikävä tuota "tunnetta". Viinantuskaa suomeksi sanottuna. Viimeaikoina olenkin miettinyt, että mitä järkeä on läträtä viinan kanssa vain sen takia, että on viikonloppu. Ennen tunsin jotenkin jääväni jostain erityisestä paitsi jos en riekkunut aamuyöhön pitkin pimeitä kujia ja kuppiloita. Se perjantaipullo piti juoda, vaikka ei olisi mieli tehnyt yhtään. Tosin tuolloin oli harvoin niitä hetkiä, että viina ei olisi maistunut. Nykyisin riittää jos kerran kuussa käy ottamassa. Ei välttämättä niinkään useasti. Ei vaan ole mitään mielenkiintoa enää.

Olin eilen kuskina. Käytin paria henkilöä kaljaostoksilla. Ostivat viisi mäyräkoiraa Karjalaa, kolme siksaria lapparia ja kahdeksan toppaa tupakkaa. Varsinainen pariskunta. Sain käyntipalkaksi yhden Karjalamäyrän. Hmph, enhän minä juo edes olutta... ainakaan paljoa, tai en ainakaan mielelläni, tai no jos ilmaiseksi saa niin sitten ehkä. :D

Neiti S on tulossa illasta kyläilemään pitkästä aikaa. Jospa juotankin oluet hänelle (ilman mitään taka-ajatuksia :) ) ja koetan saada hieman keskustelua aikaiseksi. Ehkä häneltäkin irtoaisi vähän kärkkäämpiä ajatuksia pienessä sievässä. Tosin hommaa vaikeuttaa se, että Ässä on absolutisti. Perkele sentään!

Hyvää viikonloppua nyt oikein kovasti paljon kaikille!

-Paha "kuin raikulipoika..." Vaatturi-