No niin, nyt se olisi sitten ovella. Treenikauden alku nääs! Olen niin innoissani, etten malttanut odottaa kuuteen asti. Ajattelin tässä vähän järjestellä paikkoja, ehkä jopa ihan snadisti siivotakin, jota en ole taas tehnyt aikoihin. Minulle on erinäiset ihmiset monasti sanoneet, että elämäntapamuutos lähtee siivoamisesta. Nyt juuri kämppä onkin aika ryöttäinen ja pienimuotoinen puhdistusoperaatio todellakin tekee hyvää, sekä kämpälle, että minun pääkopalle. Sitten päästäänkin hieman kokeilemaan kuinka painot kulkevat! Jeah! Kovin kovasti ei vielä uskalla repiä, koska tässä on tätä tulehdusta vielä päällä. Rauhassa täytyy kuulostella miten se pumppu ottaa treeniä vastaan.

Hommasin jokunen aika sitten sykemittarinkin, varsin hienon sellaisen, jota nyt pääsee sitten testaamaan. Saa nähdä miten rakkine piippaa, kun heikkoon happeen vajonnut Vaatturi puuskuttaa ja hikoaa. Ja samalla saan vähän osviittaa näistä uusista insuliineistä, kuinka toimivat hieman raaemman rääkin yhteydessä. Ajattelin jo heti aamusta ottaa pari yksikköä vähemmän insuliinia, koska tiedän muutaman tunnin päästä liikkuvani normaalia enemmän ja lääkäri varoitti näiden lyhkäsien tehoista urheilun yhteydessä. Sokeria messiin varalle niin eiköhän se tästä taas lähde.

Olen tehnyt rästihommatkin jo miltei kokonaan alta pois ja pääkoppa alkaa palautua juhlahumujen sumuista. Onhan se hauskaa olla välillä ihan rappiolla ja täysi nolla, mutta liika on liikaa. Ei tuosta roikalehtimisesta osaa enää nauttia viikon jälkeen ;) Nyt kun pitää kuukauden tai pari tiukkaa linjaa treenin ja ruokavalion suhteen, niin eiköhän taas pieni viikonlopun riekkumisputki maittane makoisalle! Sitä odotellessa...

Nyt voisinkin järjestellä paikkoja, ehkä jopa hieman imuroinkin (jos muistan missä tuo imurointilaite mahtaa lymyillä, sitä kun ei ole viimeaikoina täällä näkynyt.)

-Paha "ja sitten mennään" Vaatturi-