Piti tsiigailla Uunon (Haplopelma lividum) purnukka tänään ja huomasin ilokseni otuksen verhonneen luolansa suuaukon umpeen. Luola on myös pohjalta laitettu kiinni turpeella ja hämähäkki köllöttelee tyytyväisenä yksiönsä pohjalla. Nahanluontia odottaen! Uuno on sisustanut jälleen asumustaan uuteen uskoon. Tällä kertaa hämis on tehnyt omistajaystävällisiä ratkaisuja ja on poistanut seitit boksin seinämistä. Tämä auttaa ötökän toimien seuraamissessa huomattavasti. Myöskin luola on suurentunut paljon ja Uunon voi nähdä helposti olipa hämis missä hyvänsä. Laitetaanpa yksi kuva Uunon uusitusta "etuovesta".

379459.jpg
Haplopelma lividumin luolaston suuaukko.

Muut hämikset ovat olleet suhteellisen rauhassa. Eilen syötin Osmon (Heteroscodra maculata) ja tarkistin muiden häkkien ilmankosteudet. Heimo (Lasiodora parahybana) ei syö edelleenkään ja on varsin lihavassa kunnossa. Sitä nahanluontia odotellaan edelleen. Hämy (Grammostola rosea) ei nyt tee luonteensa mukaisestikaan yhtään mitään. Möllöttää vaan paikallaan ja liikkuu jos on pakko.

Sitten aiheeseen, jonka takia hiukseni ovat harmaantuneet aivan liikaa. Nimittäin PAKKANEN on jälleen hirvittävä (-29,2) ja minua ärsyttää niin suunnattomasti. Ei tässä mitään hätää olisi jos saisi kotona pötköttää peiton alla ja lukea tai kattoa töllöä, mutta kun ei. Pitäisi taas rientää paikasta toiseen ja jo pelkkä pieni kävely aiheuttaa miltei astmakohtauksen tuossa ilmassa. Niin, ilmastonmuutoksia lämpimään päin... my ass, sanon ma.

No onneksi on sentään saanut nukuttua suhteellisen hyvin. Se tästä vielä puuttuisi jos olisi valvottu yö takana. Tuntuu noina väsypäivinä, että silmät ja mieli ovat niin väsyksissä, ettei jaksa hengittää. Luulin joskus tietäneeni, mitä on olla väsynyt, mutta olin pahasti hakoteillä. Vasta viimevuoden aikana olen ymmärtänyt sanontaa "kuoleman väsynyt". On ollut muutamia kertoja sellaiset olotilat, ihan väsymyksestä, että en ole meinannut tolpillani kestää. Pyöryttää ja silmät painuvat pakosti kiinni. Ei mikään mukavin olo, mutta ai sitä nautintoa sitten kun pääsee ummistamaan silmänsä hetkeksi. Noh, nyt alkaa väsyttää jo pelkkä väsymyksestä kirjoittaminen, joten lopetan lähetyksen tähän ja paukin pakkaseen. Serkulleni Thaimaahan terkkuja: Nauti vielä ne pari päivää olostasi, sillä tänne kun saavut, voi yllätys olla melkoinen!

-Paha "pakkasaamuun kirpeään" Vaatturi-